Luukku 4 - Emma Friendcake

~ Jouluvaellus

Heräsin raikkaana aurinkoisena joulukuisena aamuna ärsyttävään kelloni herätykseen. Vedin Sony - merkkisen puhelimeni alas pöydältä ja tuhisten sammuttaen sen. Vai pistinkö torkulle? Äh, en jaksa tarkistaa. Hieman kyllästyneenä nousin sängystäni venytellen samalla aukaisten verhot. Kello näytti 07.05, minun pitäisi alkaa pitää kiirettä jos aikoisin keretä aamutallia pitämään Steven kanssa. Miksi olin lupautunut tallivuoroon jouluaattona? Pitäisi kaiken lisäksi hoitaa omatkin hevoset, jotka olivat Moorlandissa.. Raskaasti haukotellen kävelin reippaasti tekemään aamutoimet, sitten vaihoin perus tallivaatteet, sinivalkoinenpipo, samalla teemalla takki ja kengät. Mustat kolitsihousut saisivat olla hyvät, en varmaan edes kerkeäisi ratsatamaan. Tosin olisi rauhallista ratsastaa maastossa, olihan joulu. No jaa, katsotaan sitten sitä lähempänä kun on sen aika. Pakkasin kaikki tärkeimmät tavarani mitä tarvitsin pieneen ikeakassiin, - mistä saisin ne helposti otettua. Nappasin keittiöstä vielä hetken mielenjohteesta pipareita taskuun, aina on hyötyä kaikesta herkusta. Itselleen sekä hevoselle.

Aukaisin oven joka johti Steven talliin, ja ensimmäisenä sain kuulla hörähdyksiä. Menin oman valkoruskean mustangini luokse, joka oli odottamassa minua kärsivällisesti.
"Hei Meteorangel," kuiskasin hevoselle ja annoin tuolle turvan eteen piparin. Koulutusvaiheessa oleva ori rouskutti sitä tyytyväisenä. Tuhinan saattamana näin Steven joka oli heittämässä ylisiltä alas heinäpaaleja.
"Hei Emma! Jaa noista kahdesta paalista minun hevosilleni, noista taas tuolla sivummalla jaa ne muille. Ja loput viemme sinulle Moorlandiin, ihan vain hyvyydestä koska on joulu" Steve selitti rapsuttaen päätään. Nyökkäsin ja aloin raahaamaan heinäpaaleja hevosille.

Viimeisetkin aamukaurat oli jaettu. Meteorangel söi tyytyväisenä loppuja,joten hain häneltä ruoka-astian pois. Hän jäi katsomaan perääni nappisilmillään.
"Hei! Tuota menoa sinulle tulee aikamoinen kauramaha!" Naurahdin taputtaen oria kaulalle. Ori pärskähti tyytyväisenä, joten menin pesemään hevosten astioita.

Laitoin riimun-narun kilpsin kiinni, testaten vielä oliko se aivan varmasti kiinni, joten lähdin taluttamaan oria ulos siksi aikaa että saisimme siivottua karsinat. Meteorangel oli sitä mieltä että ei kyllä vähääkään menisi ulos pakkaseen ja lumen sekaan, vaan jäisi sisälle lämpimään. Tuhahtaen yritin saada häntä tulemaan, mutta mikään konsti ei toiminut. Ainiin, ne piparit! Minulla välähti ja näytin orille niitä. Tuo innostui ja sain vaivalla hänet tarhaan.

Kun olimme saaneet siivottua tallin, päätimme vielä koristella sen. Laitoimme karsinoitten yläpuolelle hopeisia nauhoja, sekä jouluvaloja. Pihallekin laitoimme jonkun verran. Pian koko paikka oli kunnossa,niin menin Steven luokse.
"Hyvää työtä!" Hän sanoi. Nyökkäsin ja lähdin katsomaan Meteorangelia.

"Hei poika.." Sanoin ja silitin tuon turpaa. Katselin oria silmiin iloisena.
"Hei Kakku!" Pian kuului huuto ja kavioitten kopinaa. Vanessa Searock talutti hevostaan. Nightheart katseli kiinnostuneena Meteorangelia.
"Hei vain Vanu,mitä teet näin aikaisin hereillä?" Kysyin häneltä ja taputin hänen mustaa hevostansa kaulalle.
"Mietin että ratsastaisinko, mutta en haluaisi yksin.. Lähtisitkö mukaan?" Vanessa kysyi ja nyökkäsin.
"Mun pitää vain hoitaa Meteorangel" sanoin. Tuumasta toimeen varustin ratsuni valmiiksi, eli uudet hopeiset suitset. En jaksanut laittaa satulaa ollenkaan.
Kun olin päässyt kyytiin, orini päätti että ratsastetaan satulalla, tai ei ollenkaan. Hän pukitti uudelleen ja uudelleen. Tarrasin tuon harjasta kiinni ja läimäytin pohkeet kiinni. Ori laskeutui takas neljälle jalalle nöyrtyen.
"Joo, mennään," mutisin vaivalla ratsuni selästä kääntäen hevoseni ympäri. Vanu lähti seuraamaan minua matkan päästä, ei ikinä tiiä mitä Meteorangel keksisi.

Ravasimme Myllyn luokse, niin näimme pian Evelina Mclaken olevan siellä.
"Hei Mummo!" Vanu ja minä tervehdimme ja Mummo taas tervehti welshponin selästä meitä. Poni hirnahti ja Meteorangel pärskähti katsoen mielenkiintoisena pienenpää hevosta.
"Tuletko mukaan vaeltaa?" Kysyin Mummolta ja hän nyökkäsi. Lähdimme sitten laukkaa Marleylle.

Marleyllä näimme Vanessa Sunvalleyn ja Jamie Ponypien harjoittelevan esteitä. Tervehdimme heitä.
"Lähtisittekö vaellukselle?" Vanu kysyi quarterinsa selästä. Vaahto ja Jammu katsoivat toisiaan nyökkäsivät. Vanu meni sitten johtoon vetämään. Mustangini ei halunnut olla toinen tai viimeinen jonossa, vaan kauniisti kiilasi muiden ohi jonossa, eikä enää pysähtynyt vaan lähti täyttä laukkaa. Villinä ja melkein vapaana tuo vetäisi mojovat pukit ja kunnon kamikaze-loikan niin mätkähdin suoraan lumihankeen. Katselin siinä hevoseni perään joka tahallaan iloitsi vapaana olemisesta. Jamie lähti shirehevosellaan hakemaan Meteorangelia ja muut tulivat luokseni.
"Sattuiko?" Mummo kysyi. Katsoin heitä ja rupesin nauramaan.
"Ei!" Sanoin nousten lumikasasta ja putsasin vaatteitani. Jammu toi kirotun hevoseni luokseni, joten hyppäsin tuon selkään nopeasti. "Jatketaan matkaa" huusin edellä menevälle Vanulle ja hän nyökkäsi nostaen ravin. Ravailimme kohti Goldia.
"Mennään täysiä!" Vanu huusi. Painoin kantapääni hevoseni kylkiin ja tuo lähti täyttä kiitoa. Laukkasimme ihmeen lehmälaumassa, jonossa olisi ollut vain ongelmia. Vanu hiljentää käyntiin vähän ennen maneesia.
"Otetaanko nopeasti kisa?" Mummo kysyi. Me muut nyökkäilimme innokkaasti. Ratsastimme maneesin estepuolelle. Näimme siellä yllättäen Bian kimolla lipizzallaan ja Veron quarterillaan. Hekin liittyivät leikkimieliseen kilpailuun.

Emme saaneet voittajaa selville, kun nauratti niin paljon, joten sovimme että Bia ja Vaahto saivat ykkössijan.
"Jatketaanko nyt matkaa?" Vanu uteli ja muut nyökkäsivät nauraen. Lähdimme rauhallista laukkaa Goldin porteista.
"Hyppy!" Vanu huusi kun tuli silta, jossa oli väli niin piti hypätä. Muut hevoset menivät kiltisti, paitsi minun. Meteorangel tyssäsi ja päästi kummastuneen äänen. Rauhoittelin oriani ja lopulta hyppäsimme yli - valtavalla ilmavaralla. Naurahdin kun pääsin muiden luokse. Jatkoimme matkaa käynnillä. Pian vastaan laukkasi Rosalie englannin täysverisellä.
"Voinko tulla mukaan Darkpromisen kanssa?" Hän kysyi ja Vanu nyökkäsi. Jatkoimme edelleen matkaa, keskustellen joulusta ja kaikesta muusta hyvin seosta. Pian otimme laukkapätkän mennen Goldin kaupunkiin asti. Siellä laskimme raviin ja ravasimme tallille. Vanu ja minä jäimme etsimään makkara paikkaa, kun muut menivät hoitamaan hevosiaan. Pian Vanu huusi rannalta meitä ja menimme sinne. Hyppäsimme hevosten selästä alas, vähän löysäten satulavöitä ja laitoimme makkarat paistumaan. Sitten aloimme kertomaan joulukertomuksia.